Suomi sijoittui Digibarometri 2018 vertailussa kolmannelle sijalle. Tämä on toinen peräkkäinen vuosi, kun Suomen sijoitus heikkenee mittauksessa. Miksi?
Mikä on Digibarometri?
Digibarometrissa mitataan digitaalisuuden hyödyntämistä. Mittaus tehdään kolmella tasolla: edellytykset, käyttö ja vaikutukset, ja kolmella pääsektorilla: yritykset, kansalaiset ja julkinen sektori.Tulokset 2018
Suomen edellytykset ovat maailman toisiksi parhaat, mutta sijoitus on heikentynyt vertailussa jo toista vuotta peräkkäin. Tarkemmin tarkasteltuna selviää, että yritykset, jotka ovat aiemmin olleet Suomen johtava digisektori, ovat nyt menettäneet kärkisijoituksensa, kun sen sijaan julkinen sektori kannattelee Suomen sijoitusta. Eniten Suomen sijoitus heikkenee, tasoittain tarkasteltuna vaikutuksissa ja sektoreittain yrityksissä.Suomi syöksykierteessä?
Suomi
on tasainen puurtaja digitaalisuuden hyödyntämisessä. Kuten aiemmin on mainittu Suomen hyvää sijoitusta ylläpitää pitkälti julkinen sektori. Vaikka digitaalisaatiosta ja ICT vallankumouksista on ollut pitkään hypettä, Suomi on pääsääntöisesti edennyt pikemminkin evoluution kuin revoluution uraa. Suomalaiset ovat olleet flegmaattisia uusien ICT ilmentymien suhteen. Monesti uuteen kehitykseen ollaan lähdetty jälkijunassa ja kiritty sittemmin muiden pohjoismaiden tasolle. Suomi on jälkijunassa myös tämän hetken trendien - alustojen ja tekoälyn- suhteen. Vaikka digitalisuuden kehittyminen on hidastunut, Suomi ei ole syöksykierteessä, on kuitenkin syytä pohtia, miksi näin on ja miten suunta voitaisiin kääntää.Pohjoismaat
Kuten Ruotsin ja Tanskan kehityksestä on nähtävissä, jo digitalisesti kehittyneiden maiden tuottavuuskehitys on pientä. On mahdollista, että jo vakiintuneet markkinat eivät koe tarvetta ravistella itseään "luovalla tuoholla".Vaikka Norja on kyseisessä tutkimuksessa sijoittunut ensimmäiselle sijalle, Norjassa ollaan huolestuneita digitaalisuuden hidastumisessa. Euroopan maita vertailevassa DESI (Digital Economy and Society Index) 2018 tutkimuksessa Norja sijoittui viidenneksi.
Kaikissa pohjoismaissa poliittinen johto on havahtunut digitalisaation kehityksen hidastumiseen. Suomessa on perustettu 'Tekoälykiihdyttämö', joka on julkaissut AI työkalun, jota yritykset voivat hyödyntää digitalisoitumisensa arvioinnissa. Lähes vastaaviin toimiin on ryhdytty Norjassa. Tanskassa hallitus loi 2018 digitaalisen kasvun strategian ja Ruotsissa on perustettu 'Chief Digital Officer' virka.
Euroopan Unioni, Globaalit digitaaliset markkinat
Valitettavasti Suomen, Pohjoismaiden ja koko Euroopankin vahvuudet sopivat huonosti parhaillaan käynnissä olevaan digimurrokseen. Globaalien digijättien kasvava valta on tehnyt digitalisaation edistämisestä ylimmän tason suurvaltapolitiikkaa. Digitaalisten sisämarkkinoiden puuttuminen Euroopan Unionissa ja esimerkiksi EUssa toukokuussa käyttöönotettu yksityishenkilöiden tietoja suogaava GDPR sääntely vaikeuttaa eurooppalaisten pelaajien nousemista Amerikkalaisten suuryritysten sarjaan.
Lähteet:
Digibarometri 2018 - http://www.digibarometri.fi/uploads/5/8/8/7/58877615/digibarometri_2018.pdf
"Norway is no longer leading" 26.9.2018 - DNB Nyheter. https://www.dnbnyheter.no/nyheter/norway-is-no-longer-leading/
"The Danish Government presents 'Digital Growth Strategy'" 19.2.2018 - Ministry of Foreign Affairs Denmark - https://investindk.com/insights/the-danish-government-presents-digital-growth-strategy
"Sweden just appointed its first 'Chief Digital Officer'" 5.2.2018 - Business Insider Nordic https://nordic.businessinsider.com/sweden-just-appointed-its-first-chief-digital-officer--/
